Kesä oli ja meni, ja nopeesti menikin! Elokuun lopulla mä vielä sanoin et elin elämäni kesän, mut näin syksyn tullen ja kun kaikki meni vähän ikäväksi, mä en oo ihan niin varma. Oli hauskaa joo ja sain viettää aikaa kavereitten kanssa, nukuin luvattoman vähän ja muutenkin vietin kotona aikaa liian vähän, mut kokoajan takaraivossa kuitenki joku kuiskas et ota nyt ilo irti, talvi tulee joka vuosi ja sit ei oo mitään kivaa. Tyypit joiden kanssa mä vietin eniten työ- ja vapaa-aikaa muutti pois ja muutenkin asiat meni vähän metikköön, on ollu ajoittain äärimmäisen loner fiilis. Oon silti onnellinen siitä, että saan rankan työpäivän jälkeen tulla kotiin jossa vain Lassekisse odottaa, saan olla omassa rauhassa kuunnellen kissan kehräystä. Välillä aattelee et oishan se ihan kiva ku olis välillä kainalo johon työpäivän jälkeen vois mennä hetkeks, mutta musta on tullu ehkä vähän kyyninen, toivottavasti vaan väliaikaisesti, mutta kyl tää kesä on näyttäny, että ihmiset voi puhua mitä tahansa, mutta totuus voi olla ihan jotain muuta. Täytyis luottaa intuitioon, jos jostain tulee fiilis, et tää homma tulee menemää perseelleen jossain kohtaa, niin niitten kannattaa vaan antaa olla. Tai jos tuntuu, että joku ei oo rehellinen niin siihen fiilikseen kannattaa luottaa.
Tää kesä on kyllä näyttäny senki, että mulla on ihan sikana välittäviä ihmisiä ympärillä, niitä pitäs arvostaa enemmän ja kertoa niille se, ihan liian harvoin tulee sanottua vaik ilman niitä mä en ikimaailmassa pärjäis! Kyl kaikesta syksyn tuomasta ikävästä huolimatta elin ehkä tähän astisen aikuiselämäni hauskimman kesän! Eikä se talvi ihan kauhua oo, tai oikeesti on, mut jouluvalot pelastaa vähän synkkyyttä. Kohta niitä saa jo alkaa laittamaan, mut sitä ennen on halloween! Okei, on talves jotain kivaakin ja mitä kaikkea jännää tuokaan tullessaan jää nähtäväks ja viimekesästä on viisastuttu!
Peace out✌
