Entiedä miten lähtisin tätä asiaa puimaan tai onko siinä edes mitään järkeä, koska enhän mä mistään mitään tiedä kun en omia lapsia omista, mutta saa kai ne mielipiteet olla mullakin?!
On surullista seurata kuinka yhä useampi tuttavistani hankkii lapsen sen unelmiensa prinssin kanssa ja elämä on ihanaa, kuitenkin lapsen syntymän jälkeen unelmien prinssi taantuu teini-ikäiseksi eikä ota mitään vastuuta. Kuten moni sanoo niin isän on "helppo" lähteä, koska kyllä äiti lapsensa hoitaa.
Tuntunee olevan useampi samaa sorttia, lähemmäs/yli kolmekymppinen säälittävä teinipoika joka ei ota mitään vastuuta omista tekemisistään saatikka lapsen hoidosta. Äiti jätetään yksin lapsen kanssa. Kaverit ja ryyppyreissut ovat omaa perhettä tärkeämpiä ja kotona käydään välillä vähän syömässä ja riehumassa ja voidaan taas hyvällä omalla tunnolla olla pois kotoa muutama päivä. Luvataan, että kyllä mä sitte kun lapsi kasvaa jne, mutta kuka idiootti sellaista uskoo? Jos lapsen isä ei ota vastuuta heti lapsen syntymän jälkeen, tuskin se ottaa sitä kolmen vuoden päästäkään, tokihan ihminen voi muuttua, mutta jos joku on perusluonteeltaan vastuuton keskenkasvuinen teinipoika ei se varmastikkaan tule muuttumaan vaikka kuinka sitä toivoisi.
Muutenkin parikymppisenä voi mielestäni vielä vähän sekoilla ja olla hunningolla, mutta kolmenkympin rajapyykin ylitettyä se teini elämä on oltava ohi ja on osattava käyttäytyä kuten aikuisten ihmisten kuuluu ja ennen kaikkea kannettava vastuunsa.
En sano, että maailmassa on vain vastuuttomia isiä, koska on myös vastuuttomia äitejä, mutta aamu angstini kohteena nyt sattuivat olemaan miehet.
Ei henkilökohtaisesti kellekkään vaan yleisesti kaikille.
Lapsellisille ja lapsettomille
Kiitän ja kuittaan.
Peace out.
lauantai 13. syyskuuta 2014
lauantai 5. heinäkuuta 2014
Kymmenen vuotta, vuosikymmen siis yks nolla!
Jopas on aikaa kun oon viimeks kirjottanu, johtunee ehkä siitä ettei muka jaksa mitään työpäivän jälkeen, joo totisesti mä olen töissä! Ihmettelen itsekkin miten se on mahdollista:D Minä joka menee nukkumaan klo 3 jälkeen yöllä ja herää klo 1 jälkeen päivällä, heräänkin nyt vähän vaille 7 aamulla, on ollu vähän totuttelemista! Noh tää on kuulemma sitä normaalin ihmisen elämää.. Eikä mua haittaa työ, mä ihan tykkään jopa olla siellä ja laittaa hammastahnoja hyllyyn ja neuvoa asiakkaita mistä löytyy vessapaperit tai nestesaippuat. Mietin vaan et jääkö mulla jotain oleellista kokematta tai tekemättä kun olen töissä, et tuhlaanko nuoruuteni työn tekoon ja harmittelen sitten vanhempana, mutta toisaalta saan töistä rahaa ja voin tehdä juttuja mitkä ei olisi mahdollisia ilman työntekoa ja sitä iänikuista rahaa!
Myös elämä on ikään kuin käännekohdassa nyt, niinkuin edellisessä kirjoituksessa kirjoitin. Viimisiä viedään ja pian on oikeesti aika ottaa vastuu omasta elämästä. Valehtelisin jos väittäisin ettei mua pelota, tottakai mua pelottaa!. Muutin kotoa ollessani 17vuotias ja oon tietenkin kantanu itestäni vastuun siitä asti, mutta nyt on aika kantaa vastuu paljon muustakin kuten omasta kodista! Mä en koe että mulla olis ollu sellasta kotia sen jälkeen kun meidän perhe muutti mun olessa viidennellä luokalla eli mitä siitä nyt sit on öööö.. 11vuotta? Ja nyt yli 10vuoden jälkeen voisin saada oman kodin, paikan joka tuntuu kodilta ja paikan jossa on hyvä olla. Oon asettanu kovat tavotteet ja odotukset ja niiden täyttäminen voi olla haastavaa mutta yrittänyttä ei laiteta! Pääasia kuitenkin on, että on onnellinen, millään muulla ei oikeastaan ole juurikaan merkitystä.
Koitan pian taas koodailla nyt on pakko juosta lenkille!
Kiitän ja kuittaan,
Peace out!
Myös elämä on ikään kuin käännekohdassa nyt, niinkuin edellisessä kirjoituksessa kirjoitin. Viimisiä viedään ja pian on oikeesti aika ottaa vastuu omasta elämästä. Valehtelisin jos väittäisin ettei mua pelota, tottakai mua pelottaa!. Muutin kotoa ollessani 17vuotias ja oon tietenkin kantanu itestäni vastuun siitä asti, mutta nyt on aika kantaa vastuu paljon muustakin kuten omasta kodista! Mä en koe että mulla olis ollu sellasta kotia sen jälkeen kun meidän perhe muutti mun olessa viidennellä luokalla eli mitä siitä nyt sit on öööö.. 11vuotta? Ja nyt yli 10vuoden jälkeen voisin saada oman kodin, paikan joka tuntuu kodilta ja paikan jossa on hyvä olla. Oon asettanu kovat tavotteet ja odotukset ja niiden täyttäminen voi olla haastavaa mutta yrittänyttä ei laiteta! Pääasia kuitenkin on, että on onnellinen, millään muulla ei oikeastaan ole juurikaan merkitystä.
Koitan pian taas koodailla nyt on pakko juosta lenkille!
Kiitän ja kuittaan,
Peace out!
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Arkikuvahaastesysteemi!
Minut haastettiin facebookissa mielipiteitä puolesta ja vastaan jakaneeseen arkikuvahaasteeseen, mutta ajattelin sen nyt tehdä tänne ja laittaa kaikista päivistä kuvat kerralla yhteen päivitykseen ettei kenenkään tarvitse ärsyyntyä;DD
Elikkäs..
Keskiviikko 1/5
Kermakakkua ja narsisseja.
Torstai 2/5
Maisemia ja ananaksen mullittelu!
Perjantai 3/5
Turvamiehet ja sammalmetsä!
'
Lauantai 4/5
Sunnuntai 5/5
Auringon ottoa ja grillaamista (josta en jstn syystä saanut otettua kuvia:D)
Nyt arkihaasteeseen on vastattu! En haasta omasta puolestani ketään. Hilpeän hauskaa vappua ja alkavaa kesää kaikille!
Kiitän ja kuittaan!
Peace out.
torstai 10. huhtikuuta 2014
Uravalmennusta ja muutoksia
Jaahast, se olis sitte huomisen jälkeen uravalmennus loppu ja mulla oli tosi paha ennakko asenne, että kuin voidaan ihminen pakottaa mihinkää työkkärin puolelta, mutta mulla on ollu ihan mahtavaa! Heti ekana päivänä oli rento meininki ja kouluttaja oli tosi mukava ja kiva ja muut osallistujat oli kans hauskoja ja lepposan olosia! Mä oon joka päivä menny mielelläni sinne ja oon varmaa nauranu enemmän tän kuluneen kolmen viikon aikana, kuin viimiseen vuoteen :DD Nyt sitte huomenna on viimenen päivä ja mulla on jotenkin haikee fiilis, just, kun on vähän tutustunu uusiin ihmisiin niin tiet erkanee.. Noh se on sitä elämää ilmeisesti ja toivon heille kaikkille menestystä elämään!:)
Lähiaikoina tulevaisuus on alkanu pelottaa enemmän kuin ennen, odotan suurta muutosta jonka tiedän olevan tulossa, mutta se on alkanu pelottaa mua sitä enemmän mitä ajankohtasemmaksi se tulee. Tiedän, että voin pian alkaa taas hengittää, mutta se silti saa mut ahdistuneeksi ja jopa vihaiseksi. Mitä jos mä en osaakkaan? Mitä jos en pystykkään? Mitä jos se ei ole mitään millaseksi sen kuvittelen? Mitä jos kaikki meneekin ihan pilalle?
Ajoittainen riittämättömyyden tunne valtaa mut, ei musta ole mihinkään, en koskaan voi olla sitä mitä haluaisin olla. Mä vaan olen, viikot kuluu, kuukaudet vaihtuu, mutta mä vaan edelleen olen. Tuntuu, että tulevaisuuden haaveet ja odotukset vaihtuu vähintään kerran viikossa enkä saa alotettua mitään. Jään jumittamaan paikoilleni odottaen, että joku muu viisas tulis ja kertois mitä mä haluan! Tiedän kyllä, ettei kukaan muu voi kertoa tai tietää mitä mä haluan jos en sitä tiedä itsekkään, mutta se ois vaan niin paljon helpompi..
https://www.youtube.com/watch?v=KomuGgJPwNk
Ja tässä loistava biisi!^
Ei mulla oikeestaan varmaankaan muuta nyt tähän hetkeen..
Kiitän ja kuittaan,
Peace out!
Lähiaikoina tulevaisuus on alkanu pelottaa enemmän kuin ennen, odotan suurta muutosta jonka tiedän olevan tulossa, mutta se on alkanu pelottaa mua sitä enemmän mitä ajankohtasemmaksi se tulee. Tiedän, että voin pian alkaa taas hengittää, mutta se silti saa mut ahdistuneeksi ja jopa vihaiseksi. Mitä jos mä en osaakkaan? Mitä jos en pystykkään? Mitä jos se ei ole mitään millaseksi sen kuvittelen? Mitä jos kaikki meneekin ihan pilalle?
Ajoittainen riittämättömyyden tunne valtaa mut, ei musta ole mihinkään, en koskaan voi olla sitä mitä haluaisin olla. Mä vaan olen, viikot kuluu, kuukaudet vaihtuu, mutta mä vaan edelleen olen. Tuntuu, että tulevaisuuden haaveet ja odotukset vaihtuu vähintään kerran viikossa enkä saa alotettua mitään. Jään jumittamaan paikoilleni odottaen, että joku muu viisas tulis ja kertois mitä mä haluan! Tiedän kyllä, ettei kukaan muu voi kertoa tai tietää mitä mä haluan jos en sitä tiedä itsekkään, mutta se ois vaan niin paljon helpompi..
https://www.youtube.com/watch?v=KomuGgJPwNk
Ja tässä loistava biisi!^
Ei mulla oikeestaan varmaankaan muuta nyt tähän hetkeen..
Kiitän ja kuittaan,
Peace out!
tiistai 25. helmikuuta 2014
Rahasta.
Rahankäyttö on jännä asia, joko sitä osaa käyttää järkevästi tai sitten ei.
Yhteenaikaan lainasin itsekkin paljon rahaa lähinnä äitiltä tai siskoltani, mutta nytten onneksi ole joutunut hetkeen lainaamaan. Mulle on aina opetettu että jos haluan ostaa jotain niin teen töitä sen rahan eteen että saan ostaa mitä haluan. Kerran kotona asuessani pesin kaikki ikkunat saadakseni rahaa festareille (joille en edes loppujen lopuksi menny) tai siivosin autoja tai muuta vastaavaa. Se on opettanu mulle tärkeän asian elämässä eli rahan käytön, jos haluan ostaa jonkun f*cking iiluuriin joka maksaa 400e niin sitten olen loppu kuukauden syömättä, tai voin säästää rahaa joka kuukausi sitä puhelinta varten ja ostaa sen kun mulla on kaikki rahat koossa.
En pysty käsittämään ihmisiä jotka samanapäivänä kun saavat palkan/tuet tms käyvät ostamassa hirveästi kaikkea muka tarpeellista ja sitten loppu kuusta vingutaan rahaa lainaan. Sellaisille ihmisille ei pitäisi mielestäni kenenkään antaa rahaa jos se menee alku kuusta turhuuksiin ja loppu kuusta ei ole mitään syötävää ja siitä johtuen on "pakko" lainata joltain, sellaiset ihmiset eivät koskaan opi rahan arvoa. Ja taas seuraavassa kuussa kun rahaa tulee se menee EHKÄ velkojen maksuun ja taas turhuuksiin ja taas vingutaan lainaan, se on ikuinen oravanpyörä jossei rahan käyttöä jo lapsena/teininä ole sisäistänyt.
Ja kun se raha ei ole mitenkään yhteydessä siihen että kuka välittää ja kuinka paljon, se on mielestäni välittämistä että asetetaan rajat ja opetetaan itsenäiseen elämään eikä lellitä piloille ja kasvateta lapsista uusavuttomia pullamössö kakaroita.!
Älkääkä suuttuko, tämä ei ole henkilökohtaisesti kenellekkään, vaan pärisen asiasta oman mielenterveyteni säilyttämiseksi;D
Toisaalta jos joku vetää herneet nokkaan tämän takia niin se on teidän asianne;D
Kiitän ja kuittaan!
Peace out.
Yhteenaikaan lainasin itsekkin paljon rahaa lähinnä äitiltä tai siskoltani, mutta nytten onneksi ole joutunut hetkeen lainaamaan. Mulle on aina opetettu että jos haluan ostaa jotain niin teen töitä sen rahan eteen että saan ostaa mitä haluan. Kerran kotona asuessani pesin kaikki ikkunat saadakseni rahaa festareille (joille en edes loppujen lopuksi menny) tai siivosin autoja tai muuta vastaavaa. Se on opettanu mulle tärkeän asian elämässä eli rahan käytön, jos haluan ostaa jonkun f*cking iiluuriin joka maksaa 400e niin sitten olen loppu kuukauden syömättä, tai voin säästää rahaa joka kuukausi sitä puhelinta varten ja ostaa sen kun mulla on kaikki rahat koossa.
En pysty käsittämään ihmisiä jotka samanapäivänä kun saavat palkan/tuet tms käyvät ostamassa hirveästi kaikkea muka tarpeellista ja sitten loppu kuusta vingutaan rahaa lainaan. Sellaisille ihmisille ei pitäisi mielestäni kenenkään antaa rahaa jos se menee alku kuusta turhuuksiin ja loppu kuusta ei ole mitään syötävää ja siitä johtuen on "pakko" lainata joltain, sellaiset ihmiset eivät koskaan opi rahan arvoa. Ja taas seuraavassa kuussa kun rahaa tulee se menee EHKÄ velkojen maksuun ja taas turhuuksiin ja taas vingutaan lainaan, se on ikuinen oravanpyörä jossei rahan käyttöä jo lapsena/teininä ole sisäistänyt.
Ja kun se raha ei ole mitenkään yhteydessä siihen että kuka välittää ja kuinka paljon, se on mielestäni välittämistä että asetetaan rajat ja opetetaan itsenäiseen elämään eikä lellitä piloille ja kasvateta lapsista uusavuttomia pullamössö kakaroita.!
Älkääkä suuttuko, tämä ei ole henkilökohtaisesti kenellekkään, vaan pärisen asiasta oman mielenterveyteni säilyttämiseksi;D
Toisaalta jos joku vetää herneet nokkaan tämän takia niin se on teidän asianne;D
Kiitän ja kuittaan!
Peace out.
torstai 20. helmikuuta 2014
Avioliittolaista.
Viimepäivinä mua on raivostuttanut taas tasa-arvo asiat!
Jokaisessa mediassa puhutaan homoavioliitoista ja mä en jaksa ymmärtää miksi edes tälläisestä asiasta pitää jauhaa, mikä siinä on ongelma?! Jokainen ihminen oli sitte nainen tai mies saa rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä! Miksei homoille ja lesboille voida antaa lupaa mennä naimisiin?! Ei kukaan voi päättää mikä on oikein ja mikä väärin ja turha mielestäni vedota mihinkään raamattuun, koska ei kukaan heittele aviorikoksen tehnyttä kivillä tai muistakaan synneistä ei rankaista niinkuin raamatussa käsketään, tekopyhää sanon minä!
Jokaisen ihmisenhän pitäisi olla saman arvoinen kuin toinenkin riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta! Ja jos puhutaan että ei lapsella voi olla kahta äitiä tai isää niin MIKSEI? Eikö juuri tälläiset asiat pitäisi sallia jotta ihmiset voisivat vihdoinkin alkaa hyväksyä myös vähemmistöt. Jos homoille ja lesboille annettaisiin lupa mennä naimisiin niin esim. kymmenen vuoden päästä ei suurinosa pitäisi sitä näin isona asiana.
Jokainen ihminen on rakkauden arvoinen olipa sitten millainen tahansa ja jokaisella pitäisi olla samat oikeudet.
Kiitän ja kuittaan tältäerää.
Peace out.
Jokaisessa mediassa puhutaan homoavioliitoista ja mä en jaksa ymmärtää miksi edes tälläisestä asiasta pitää jauhaa, mikä siinä on ongelma?! Jokainen ihminen oli sitte nainen tai mies saa rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä! Miksei homoille ja lesboille voida antaa lupaa mennä naimisiin?! Ei kukaan voi päättää mikä on oikein ja mikä väärin ja turha mielestäni vedota mihinkään raamattuun, koska ei kukaan heittele aviorikoksen tehnyttä kivillä tai muistakaan synneistä ei rankaista niinkuin raamatussa käsketään, tekopyhää sanon minä!
Jokaisen ihmisenhän pitäisi olla saman arvoinen kuin toinenkin riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta! Ja jos puhutaan että ei lapsella voi olla kahta äitiä tai isää niin MIKSEI? Eikö juuri tälläiset asiat pitäisi sallia jotta ihmiset voisivat vihdoinkin alkaa hyväksyä myös vähemmistöt. Jos homoille ja lesboille annettaisiin lupa mennä naimisiin niin esim. kymmenen vuoden päästä ei suurinosa pitäisi sitä näin isona asiana.
Jokainen ihminen on rakkauden arvoinen olipa sitten millainen tahansa ja jokaisella pitäisi olla samat oikeudet.
Kiitän ja kuittaan tältäerää.
Peace out.
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Myrskyn jälkeen on pouta sää.
Sinäällään hirveen huvittavaa, kun viimeksi oon kirjottanu olen ollu innoissani, kun on koko vuosi aikaa tehä kaikkea siistiä, mutta nyt mä en enää tiedäkkään mistään mitään. :D
Oon ollu hirveen kiukkunen varmaan ainakin pari viikkoa ja ihan because of no reason, en tiedä mistä mun huono tuulisuus edes johtuu. Ehkä siitä etten enää tiedäkkään niin varmasti mitä haluan tulevaisuudessa tehdä!
Työkkäri painaa päälle ja mulle annettiin kolme vaihtoehtoa; joko mennä uravalmennukseen tai hakea kahteen koulutukseen. Myynnin ammattitutkinnosta olis varmaan hyötyä enemmän ja se kiinnostais enemmän kuin laitoshuoltajan ammattitutkinto muttei kumpikaan kuitenkaan silleen iske. Leipomisestakaan mä en enää tiedä, siis se on kivaa jne mut jos alkaisin tehä sitä työkseni ni tulisko siitä sellanen et en mä jaksakkaan enää ja sit lopettaisin kokonaan!
On kyllä yks uus juttu josta oon hirveesti innostunu ja suuri kiitos siitä kuuluu Kultilleni joka kannustaa ja tsemppaa mua, mutta siitä sitte joskus ehkä lisää:) :)
Noh ehkä tämä tästä ja mun huonotuulisuus katoaa toivottavasti tämän päivän aikana ja huomenna taas kaikki on selkeämpää:)
Kiitän ja kuittaan.
Peace out!
Oon ollu hirveen kiukkunen varmaan ainakin pari viikkoa ja ihan because of no reason, en tiedä mistä mun huono tuulisuus edes johtuu. Ehkä siitä etten enää tiedäkkään niin varmasti mitä haluan tulevaisuudessa tehdä!
Työkkäri painaa päälle ja mulle annettiin kolme vaihtoehtoa; joko mennä uravalmennukseen tai hakea kahteen koulutukseen. Myynnin ammattitutkinnosta olis varmaan hyötyä enemmän ja se kiinnostais enemmän kuin laitoshuoltajan ammattitutkinto muttei kumpikaan kuitenkaan silleen iske. Leipomisestakaan mä en enää tiedä, siis se on kivaa jne mut jos alkaisin tehä sitä työkseni ni tulisko siitä sellanen et en mä jaksakkaan enää ja sit lopettaisin kokonaan!
On kyllä yks uus juttu josta oon hirveesti innostunu ja suuri kiitos siitä kuuluu Kultilleni joka kannustaa ja tsemppaa mua, mutta siitä sitte joskus ehkä lisää:) :)
Noh ehkä tämä tästä ja mun huonotuulisuus katoaa toivottavasti tämän päivän aikana ja huomenna taas kaikki on selkeämpää:)
Kiitän ja kuittaan.
Peace out!
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
2014!
Näyttää kummalliselta, kun tietokoneen kalenterissa lukee 1.1.2014! Vuosi on vaihtunut ja uusi vuosi alussa:)
Odotan niin paljon tältä vuodelta! Vuosi 2013 oli todellakin nimensä veroinen, tuntui että vastoinkäymisiä oli enemmän kun niitä positiivisia ja iloisia juttuja, mutta uskon ja toivon tämänkin asian muuttuvan tänävuonna. Koko vuosi aikaa tehdä siistejä juttuja ja haalia paljon hyviä muistoja.
Jotenkin musta tuntuu, että tämä vuosi voi mahdollisesti muuttaa koko elämän ja mulla on niin paljon kaikenlaisia suunnitelmia ja haaveita toteutettavaksi! Sitten taas mitä elämä on mun matkani varrelle suunnitellut niin sitä ei voi tietää ja luultavasti se ei kohtaa kyllä kaikkien mun toivoideni kanssa:D Noh, sen aika näyttää mitä tulemaan pitää.
Toivoisin niin paljon, että kaikki asiat hoituisi parhain päin ja jossain vaiheessa pääsisi Kultin kanssa LOMALLE rentoutumaan ja kauas kaikesta, hetken vaan olemaan, koska viime vuonna oli aika hullunmyllyä eikä oikein saanut hengähdettyä hetkeäkään.
Enskesäksi oon jo suunnitellu Oulun reissun, tosin mun piti jo viimevuonna mennä, mutta siinä oli kaikenlaista niin ehkä tänä vuonna sitten! Tai ei edes ehkä vaan menoks!:D
Oon niin innoissani kaikista tulevista mahdollisuuksista, että mun pää halkeaa ja en pysty tuottamaan sujuvaa tekstiä:D
Joten onnellista, iloista ja mukavaa vuotta 2014 kaikille!:)
Kiitän ja kuittaan.
Peace out.
Odotan niin paljon tältä vuodelta! Vuosi 2013 oli todellakin nimensä veroinen, tuntui että vastoinkäymisiä oli enemmän kun niitä positiivisia ja iloisia juttuja, mutta uskon ja toivon tämänkin asian muuttuvan tänävuonna. Koko vuosi aikaa tehdä siistejä juttuja ja haalia paljon hyviä muistoja.
Jotenkin musta tuntuu, että tämä vuosi voi mahdollisesti muuttaa koko elämän ja mulla on niin paljon kaikenlaisia suunnitelmia ja haaveita toteutettavaksi! Sitten taas mitä elämä on mun matkani varrelle suunnitellut niin sitä ei voi tietää ja luultavasti se ei kohtaa kyllä kaikkien mun toivoideni kanssa:D Noh, sen aika näyttää mitä tulemaan pitää.
Toivoisin niin paljon, että kaikki asiat hoituisi parhain päin ja jossain vaiheessa pääsisi Kultin kanssa LOMALLE rentoutumaan ja kauas kaikesta, hetken vaan olemaan, koska viime vuonna oli aika hullunmyllyä eikä oikein saanut hengähdettyä hetkeäkään.
Enskesäksi oon jo suunnitellu Oulun reissun, tosin mun piti jo viimevuonna mennä, mutta siinä oli kaikenlaista niin ehkä tänä vuonna sitten! Tai ei edes ehkä vaan menoks!:D
Oon niin innoissani kaikista tulevista mahdollisuuksista, että mun pää halkeaa ja en pysty tuottamaan sujuvaa tekstiä:D
Joten onnellista, iloista ja mukavaa vuotta 2014 kaikille!:)
Kiitän ja kuittaan.
Peace out.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)